Koronasulun aikana kunnallinen nuorisotyö otti aimo loikan verkkoon. Digitaalinen nuorisotyö vaatii alan työntekijöiltä uutta osaamista ja asennetta, vaikka sen tavoitteet ovat samat kuin nuorisotyössä muutenkin.
Kuinka nuorten kohtaaminen onnistuu digitaalisilla alustoilla? Oikein hyvin, vastaavat Espoon kaupungin nuorisonohjaajat Antti Kanto ja Nico Ojanperä.
Samaa mieltä ovat Tornion nuoriso-ohjaajat Jan-Mikael Hakomäki ja Ismo Kurki. Kaksikko samoilee VR-lasit silmillä keskellä heinikkoa.
Lasit edustavat uutta visualisointitekniikkaa. Ne vievät torniolaisnuoret virtuaalitodellisuuteen, jossa lisätyt elementit sulautuvat osaksi todellista ympäristöä. Lasit ovat vain yksi esimerkki digitaalisen nuorisotyön uusista välineistä ja vempaimista, joiden käyttö on parin viime vuoden aikana lisääntynyt.
Antti Kanto ja Nico Ojanperä sekä muut Espoon Soukan nuorisotalon työntekijät käyttävät puolestaan runsaan neljänneksen työajastaan Discordissa ja nuorten suosimissa sosiaalisen median palveluissa.
Discord on alun perin digipelaajien käyttöön suunniteltu digitaalinen yhteisöpalvelu. Kun koronapandemia sulki nuorisotalot, perustivat kunnalliset nuorisopalvelut Discordiin virtuaalisia nuorisotiloja, joissa nuoret ja nuorisotoimen työntekijät voivat kohdata.
Tavataan Discordissa!
Discordiin voi luoda eri teemoihin liittyviä keskustelukanavia, servereitä, joilla voi viestiä joko chattaillen tai puheella. Teemat voivat vaihdella autoista kouluun ja ratsastuksesta tietokonepeleihin – mikä nyt nuoria sattuu kiinnostamaan.
Kanavilla käytävä keskusteluhistoria jää näkyviin, ja siihen voi halutessaan palata. Myös yksityisviestittely ja suoratoisto eli striimaus on mahdollista.
Toisin kuin monet kaupalliset some- ja chattikanavat Discord mahdollistaa nuorten anonyymin mutta turvallisen kohtaamisen verkossa.
– Palveluun rekisteröidytään omalla käyttäjänimellä. Samalla osallistujat sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin, joiden noudattamista ohjaajat valvovat, sanoo Kanto.
Nuorisotyöntekijät moderoivat viestittelyä ja tarvittaessa puuttuvat kiusaamiseen, trollaukseen tai muuhun häiriökäyttäytymiseen.
Tukea kotiin jumittuneille
Espoon nuorisopalveluiden ylläpitämään digitaaliseen nuorisotilaan, NE Discordiin, on rekisteröitynyt noin 800 nuorta. Kaikki eivät ole Espoosta, vaan heitä on eri puolilta pääkaupunkiseutua ja kauempaakin.
– Discordissa olemme tavoittaneet myös sellaisia nuoria, jotka eivät koskaan käy nuorisotaloilla tai osallistu yhteisiin retkiin tai tapahtumiin, Kanto huomauttaa.
– Toisinaan käymme Discordissa pitkiä ja aika syvällisiäkin keskusteluja nuorten kanssa.Nuorisonohjaaja Nico Ojanperä
Myös nuorten kynnys jutella tai viestiä omista asioista ohjaajien tai muiden nuorten kanssa on verkon välityksellä matalampi kuin kasvotusten kohdattaessa, koska osallistuja voi halutessaan säilyttää anonymiteetin.
Digitaalisessa nuorisotilassa onnistuu myös kahdenkeskinen luottamuksellinen viestittely ja videoyhteys ohjaajan kanssa.
– Toisinaan käymme nuorten kanssa pitkiä ja aika syvällisiäkin keskusteluja. Esimerkiksi kotiin jumittunutta rohkaisemme harrastusten pariin tai nuorisotalolle, jossa hänelle Discordista tuttu nuorisotyöntekijä työskentelee, kertoo Ojanperä.
Kotoa he eivät nuorta hae mutta vinkkaavat hänestä tarvittaessa etsivälle nuorisotyöntekijälle.
Väline, sisältö ja ympäristö
Digitaalisella nuorisotyöllä tarkoitetaan yksinkertaistettuna sitä, että nuorisotyössä hyödynnetään ja käsitellään digitaalista mediaa ja teknologiaa. Digitaalisuus on ymmärrettävä paitsi välineenä myös sisältönä ja toimintaympäristönä.
Digitaalisen nuorisotyön tavoitteet ovat samat kuin perinteisessä kohtaavassa nuorisotyössä: olla nuoren tukena sekä ennaltaehkäistä kasvukipuihin liittyviä ongelmia. Tavoitteisiin kuuluu myös vahvistaa nuorten digitaitoja ja lisätä heidän valmiuksiaan pärjätä digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
– Discordissa juttelemme nuorten kanssa päivän kuulumiset ja käymme läpi samoja teemoja kuin muussa nuorisotyössä, esimerkiksi päihteiden käyttöä, medialukutaitoa ja somekäyttäytymistä, kertoo Nico Ojanperä.
E-sport- ja maker-toimintaa
Koronasulun aikana Espoon nuorisotyöntekijät olivat NE Discordissa viitenä päivänä viikossa. Nykyään enää kahtena, maanantaisin ja torstaisin kello 17–21.
– Osallistujat ovat tosi aktiivisia. Jos olen minuutinkin myöhässä, tulee ihmettelyä, missä oikein luuraat, kertoo Kanto.
Muita suosittuja digitaalisen nuorisotyön muotoja Espoossa ovat e-sport ja maker-toiminta. E-sport tarkoittaa tietokoneella tai konsolilla pelaamista kilpailullisesti ja maker-toiminta teknologista värkkäilyä erilaisilla laitteilla.
– Joillekin, esimerkiksi erityisnuorille, opetuksellinen ja toiminnallinen pelailu, värkkäily ja robotiikka voivat olla keino kommunikoida ohjaajien ja muiden nuorten kanssa, sanoo Kanto.
Torniossa käytössä VR-laitteet
Myös Torniossa digitaalinen nuorisotyö käynnistyi koronan alkuvaiheessa. Heti pandemian hellittäessä toiminta Discordissa kuitenkin loppui kuin seinään.
– Se on sääli. Jotta millään nuorisotyön muodolla olisi merkitystä, sen on oltava säännöllistä, tarkasti ajoitettua ja moderoitua, sanoo nuoriso-ohjaaja Jan-Mikael Hakomäki.
Samaa mieltä on hänen kollegansa Ismo Kurki. Hän keskittyisi mieluiten digitaaliseen nuorisotyöhön, sillä siitä saatiin koronasulun aikana hyvää palautetta nuorilta.
– Koska meitä tekijöitä on vähän, on työaika jaettava harrastuskerhojen, tila-iltojen ja koulunuorisotyön kesken. Silloin digitaalisuus jää syrjään tai hyvin vähälle huomiolle, hän sanoo.
Tällä hetkellä Tornion nuorisotoimessa on aktiivikäytössä oikeastaan vain WhatsApp ja Instagram. Lisäksi nuorisotoimella on kaksi VR-laitetta, jotka vievät torniolaisnuoret virtuaaliseen todellisuuteen.
Alan sisälläkin ennakkoluuloja
Torniossa on sama ongelma kuin monissa muissa kunnissa, nimittäin työntekijäresurssin puute. Kun Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verke selvitti digitaalisen nuorisotyön tilaa kunnissa, kävi ilmi, että 93 prosenttia nuorisoalan toimijoista piti työajan riittämättömyyttä suurimpana haasteena.
Tutkimus tehtiin syksyllä 2021, ja siihen vastasi liki 800 nuorisotyöntekijää. Digipalveluiden kehittämistä hankaloittavat myös työntekijöiden puutteellinen digiosaaminen, työnantajan asettamien tavoitteiden ja ohjeistuksen puuttuminen sekä käytössä olevien digivälineiden ja -sovellusten riittämättömyys.
Vain puolet työntekijöistä pitää nuorten kohtaamista digiympäristössä yhtä aitona kuin kasvokkain.
Kyse ei ole vain siitä, että päättäjät haluavat kohdentaa vähäiset henkilöresurssit talotyöhön sekä etsivään ja korjaavaan nuorisotyöhön. Verken kysely paljastaa, että vain puolet alan työntekijöistä pitää nuorten kohtaamista digiympäristössä yhtä aitona kuin kasvokkain.
Ismo Kurjen mielestä alan toimijoiden ennakkoluulot digitaalisuutta kohtaan ovat ainakin osittain ikäkysymys.
– Itse olen jo 36, mutta olen värkännyt tietokoneiden parissa 2000-luvun alusta lähtien. Se sujuu luontevasti, mutta ei välttämättä kaikilta nuorisotyöntekijöiltä, hän miettii.
Nykyisin alan koulutuksessa huomioidaan digiulottuvuus, mutta kentällä on satoja keski-ikäisiä nuorisotyöntekijöitä, joiden digitaidot ovat täydennyskoulutuksen ja oman kiinnostuksen varassa.
Verken tutkimus vahvistaa asian: noin kolmannes arvioi digitaitonsa hyviksi, noin puolet vastaajista arvioi omaavansa vain perustason digitaidot.
Nuorisotyöntekijä! Nyt sinulla on mahdollisuus päivittää digiosaamistasi. JHL:n nuorisoalan ammatillisten opintopäivien yksi teema on laadukas verkkonuorisotyö. Tapahtuma järjestetään 11.–12.lokakuuta 2022 Helsingissä. Lisää ohjelmasta ja ilmoittautuminen.
Kavin tulkinta hiertää
Tietokonepelit ovat todennäköisesti suosituin diginuorisotyön muoto – ainakin jos nuorilta pojilta kysytään.
Espoossa on kolme pelitilalla varustettua nuorisotilaa, Soukka, Karakallio ja Matinkylä. Kaupungin tavoitteena on tuplata digitaalisten pelitilojen määrä kuuteen vuoteen 2024 mennessä.
Koronasulun aikana Discord mahdollisti pelitoiminnan jatkumisen bittiavaruudessa.
– Digitaalinen pelikasvatus ja e-sportohjaus käyvät livenä yhtä lailla samassa huoneessa kuin digitaalisessa nuorisotilassa. Myös etälanit ovat mahdollisia, sanoo Antti Kanto.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) tuore tulkinta tosin hankaloittaa pelaamista nuorisotoimen tiloissa. Kavi on nimittäin määritellyt, että ohjaajat eivät ole riittävän päteviä valvomaan ikärajasuositusten sallimaa kolmen vuoden joustoa.
– Vanhemmat voivat antaa lastensa pelata K16-pelejä, kun nämä ovat täyttäneet 13 vuotta. Mutta me koulutetut nuorisotoimen ohjaajat emme ole Kavin mielestä tarpeeksi vastuullisia arvioimaan, kuka nuorista voi pelata korkeamman ikärajan pelejä, Kanto ihmettelee.
Yhdessäolo on parasta
Entä korvaako digitaalinen nuorisotyö perinteisen talotyön ja muut kohtaavan nuorisotyön muodot?
– Ei korvaa, eikä pidäkään korvata. Molempia tarvitaan, sanoo Jan-Mikael Hakomäki Torniosta.
– Digitaalinen nuorisotyö ei korvaa perinteistä talotyötä, vaan täydentää sitä.Jan-Mikael Hakomäki
Siitä kielii esimerkiksi se, että koronan hellittäessä otetta torniolaiset nuoret, varsinkin tytöt, hylkäsivät ainakin hetkellisesti digipelit ja siirtyivät lautapeleihin. Myös roolipelien suosio on selvässä kasvussa.
– Peleissä digitaalisuus ei ole se tärkein asia, vaan pelillisyys ja yhteisöllisyys. Nuorten mielestä yhdessäolo on parasta, Hakomäki sanoo.